10 vinkkiä etätyön onnistumiseen ja työn iloon

Etätyöt ovat monelle meistä jo tuttua touhua, mutta tätä kirjoittaessani on koronavirus Suomessakin luomassa ihan uutta etätyöskentelijöiden joukkoa. Riippumatta siitä mikä sinut on ajanut tekemään töitä kotoa tai muualla kuin omalla työpaikallasi, tarjoan sinulle muutaman vinkin. Olen kerännyt nämä etätyön vinkit oman 20 vuoden etätyökokemukseni ajalta sekä digiyrittäjäkollegoiltani, kiitos avusta!

Facebook-feedissäni on viime päivien aikana näkynyt yllättyneitä kommentteja tutuilta, jotka ovat tottuneet tekemään työnsä matkustamalla aamulla konttorille tai ylipäätään työpaikalle. Pääsääntöisesti kommentit ovat olleet ihmettelevän positiivisia: sainkin paljon enemmän aikaiseksi kuin toimistolla. Jep. Tervetuloa joukkoon! Mutta se ei ole itsestäänselvää, kerron siitäkin tässä jutussa.

Tässä on paljon asiaa. Ota siis kuppi kahvia ja vietä vaikka etäpäivän tauko. Tauot ovat nimittäin tärkeitä. Niistäkin kirjoitan tässä alla.

PÄIVITYS: Voi, miten paljon olen saanut viestejä ja lisää hyväksi koettuja täsmävinkkejä. Lisäilen niitä tänne, kiitos hurjasti huomiosta ja loistavista vinkeistä!

Etätyöhistoriani

Etätöitä tein ensimmäisen kerran jo 90-luvun lopulla. Silloin olin IBM:llä töissä viestintäosastolla ja olin juuri palannut äitiyslomalta. Etätyöt tarkoittivat sitä, että välttämätön piti saada tehdyksi kotona, kun pikkuipana sairasti tuoreen päiväkotiuransa alkumainingeissa. Se ei ollut herkkua. Sairaan lapsen tai ylipäätään lasten kanssa etätyöskentelystä lisää tässä artikkelissa myöhemmin.  

Nokian palveluksessa olin 12 vuoden ajan ja se oli etätyön kulta-aikaa. Minulla oli työnantajan maksama laajakaista ja hyvät työkalut eli tehokas läppäri. Monellekin esimiehelleni oli aika sama, missä tein töitä, kunhan työt tulivat tehdyksi ja nehän tulivat. Yhtä esimiestäni näin vain pari kertaa vuodessa, hän asui Oulussa ja minä Turussa. Terkkuja vaan Kukkosen Jukalle, ne olivat hyviä aikoja. 

Oli aika turhaa ajaa Turusta Saloon konttorille puhumaan päiväksi puheluita Singaporeen tai Intiaan, puhuin ne siis kotona Turussa. Välillä “kuvapuheluita”, mutta jos netti tökki, jätettiin suosiolla kamerat pois. Osa kollegoista teippasi läppärin kameran laastarilla tai maalarinteipillä umpeen, ettei vahingossakaan näkyisi, miten töitä tehtiin kotona pyjama päällä.

Jos olo oli flunssainen, ei se tarkoittanut vain kotona potemista vaan sitä, että saatoin jatkaa töiden tekemistä voinnin mukaan villasukat jalassa kotona ensimmäisten oireiden tullessa. Usein oireet laantuivatkin siihen, kun otin vähän rauhallisemmin saman tien. Ja jos vaikka sairastuinkin sitten enemmän, en ainakaan ollut käynyt tartuttamassa muita. Voinnin mukaan sitten toipumisvaiheessa aloittelin työntekoa joustavasti. Onneksi esimieheltä tuli tähän aina tuki. 

On ollut surullista huomata, miten tällainen jousto ei ole ollenkaan arkipäivää työpaikoilla, vaikka siihen olisi käytännössä usein mahdollisuudetkin. (Ja ymmärrän täysin, ettei tällainen koske kaikkia ja että olen ollut onnekas, kun minua se on koskenut. Hammaslääkäri, postinjakaja, sairaanhoitaja, pienempien lasten opettaja tai taksikuski ei voi siirtyä joustavasti etätöihin, vaikka mieli tekisi.)

Etätyön vinkki 1/10: Tee olostasi mukavaa

Ellet ihan hurjasti nauti siitä, että puet aamulla jakkupuvun tai solmion, voit kotona valita työasusi ihan itse. Jos juttelet palavereja webbikameran äärellä, voit toki vyötäröstä ylöspäin pukeutua fiksusti, mutta ihan sama vaikka siitä alaspäin sinulla olisi ylläsi pieruverkkarit tai pyjamanhousut. 

Mutta voit myös antaa hiusten kuivua suihkun jälkeen ilman fööniä, ketään ei kiinnosta. Villasukat ovat kotona kivat, jos ylipäätään niistä pidät. 

Tiedän tosin, että muutamat kotona töitä tekevät yrittäjät taas haluavat nimenomaan simuloida “töihin lähtöä” ja heillä se työhuoneeseen meneminen tarkoittaa, että pukeudutaan asiallisemmin ja “ollaan töissä”.

Kollegani Sari tähdentääkin, että

”joillekin se että laittaa ns työvaatteet päälle tuo sellaisen työmoraalin ja buustin, jota nimenomaan kaipaakin.”

Tee juuri niin kuin sinusta tuntuu hyvältä! Sosiaaliset normit eivät sinua koske nyt. 

Etätyön vinkki 2/10: Vapaus ja vastuu

Tämä on oikeastaan yksi ihan tärkeimmistä onnistumisen kriteereistä. Kun saat vapautta, osaatko kantaa vastuuta? Kurinalaisuus tai oikeastaan itsekuri on hyvin tärkeä ominaisuus, jos etätyöt tarkoittavat sinulle sitä, että kukaan ei ole katsomassa, mitä oikeastaan teet. 

Jos tunnet itsesi hyvin, tiedät kyllä mitä tarkoitan. Jos Netflix ja uusi kausi suosikkisarjaa on siinä läppärillä ylitsepääsemätön houkutus, sinun täytyy alkaa määräillä itseäsi. Vapaus tarkoittaa sitä, että työt pitää tehdä, mutta saatat pystyä itse päättämään, missä järjestyksessä ne teet. Vastuu tarkoittaa sitä, että työpäivän päätteeksi voit olla tyytyväinen itseesi ja että mahdollisesti myös työnantaja näkee, että olet saanut aikaiseksi sen mitä pitkin. Ehkä enemmänkin. 

Siksi voi olla ihan jees, että katsot aamupäivällä jakson Frendejä, jos se saa sinut ajattelemaan sen jälkeen selkeämmin ja saamaan vaikka jonkin tehtävän tehtyä paremmin. (No okei, ehkei Frendeillä välttämättä ole sitä vaikutusta, mutta kuten tiedämme, joskus yön yli nukkuminen on hyvä konsti nähdä vaikka kirjoittamansa teksti uudessa valossa. Kenties Frendien jaksolla on samantyyppinen vaikutus?)

Jos tiedät, että saatat katsoa koko kauden jaksot kerralla, täytyy sinun todella selkeästi laatia itsellesi säännöt. Itsekuri on nimittäin ihan oleellisimpia asioita etätöiden onnistumisessa. (Toinen puoli on se, että jos työnteko on ihanaa, sinun täytyy silti kyetä sitä rajaamaan…)

Nokia-aikana minulla oli läppäri yöllä sängyn alla latauksessa. Kun nousin aamulla, enkä ollut lähdössä mihinkään, saatoin löytää itseni killumasta sängyn laidalta pyjama päällä vielä tunnin päästä vastailemassa maileihin. Tiesin, että aamuisin oli tullut vastauksia kysymyksiini rapakon takaa ja halusin asiat heti eteenpäin. Sitten vasta söin aamiaista, usein senkin siinä läppärin äärellä. 

Kollegani Sari kehottaa pieneen ajatusleikkiin:

”Ehdotan ole oma esimiehesi ja samalla vanhempasi -tyyppistä ajatusmallia. Miten määräisit itseäsi, mitä vaatisit itseltäsi, jos olisit (ideaali)esimiehesi? Ja samoin, miten komentaisit itsesi tauolle, lounaalle, venyttelemään,  juomaan vettä, nukkumaan (tai toisaalta patistaisit panostamaan edes hieman parempaan lopputulokseen) jos olisit oma (ideaali)vanhempasi?”

Oliko se työnarkomaniaa?

En sanoisi niin. Saatoin nimittäin hyvällä omalla tunnolla käydä ruokakaupassa tai hammaslääkärissä kesken päivän, jos kalenterissa ei ollut palavereja. Koska sen lisäksi “vilkaisin” maileja myös illalla. Ei, en kokenut sitä orjuuttavana eikä kukaan minulta sitä edellyttänyt, mutta minusta oli itsenikin kannalta parempi vastata myöhään illalla Amerikasta tulleisiin vastakysymyksiin heti eikä todeta aamulla, että ai hitsi, vastaus ei ollutkaan odottamassa vaan halusivat sieltä ensin tarkentaa jotain asiaa. 

Sanoisin, että itsekuri (ja totta kai mieluinen työ) vaikuttaa siihen, tulevatko ne hommat hoidettua vaikka kukaan ei katso päälle. 

Kollegani Maria muistuttaa, että vastuuntunto voi myös mennä överiksi, jotta varmasti et anna laiskottelevaa kuvaa etäällä olevalle pomolle. Se on totta! Ja tiedän, että osa tuosta “kiinni maileissa aamusta yöhön saakka” -tavastani oli juuri sitä. 

Ilana, pitkän linjan digiyrittäjäkollegani taas toteaa näin:

“kurinalaisuus ei pitkän päälle toimi, koska sitä ei jaksa ylläpitää.”

Näinkin se on, jos se ei ole yksilön normaali ominaisuus. Silloin muut houkutukset saattavat saada lankeamaan siihen Frendit-maratoniin ja siitä taas seuraa kova synnintunto. Kultainen keskitie, pysyttele siis sillä!

Ja on ihan okei myöntää, jos sinusta ei ole määräämään itseäsi. Jos sinut on ohjattu tekemään töitä etänä vaikkapa karanteenissa, pyydä esimieheltä selkeitä ohjeita ja aikatauluja, jos se helpottaa tekemistäsi. 

Mutta moni meistä huomaa nauttivansa vapaudesta ja aivot toimivat aivan uudella tavalla. Tätä näissä ystävieni tämän viikon Facebook-julkaisuissakin on hehkutettu.

Osaamme ehkä olla luovempia ja saamme enemmän aikaiseksi, kun työstä puuttuvat työmatkat ja monenlaiset rutiinit. 

Etätyön vinkki 3/10: Keskeytysten minimoiminen eli keskittyminen

Minä olen niitä, joiden työnteko ei kukoista maisemakonttorissa. Viime vuosina en niistä ole toki päässytkään nauttimaan vaan teen töitä pääosin kotikonttorilta ja koulutan ihmisten edessä tai verkossa. En ole kaivannut maisemakonttoria enkä kahviautomaatteja.

Koin todella häiritsevänä, kun kuuloni tai aivoni tai mikä osa se nyt ihmisestä onkaan nappasivat kollegoiden puhelinkeskusteluja, keskinäisiä keskusteluja tai ihan mitä vaan naputusta. Jos vastamelukuulokkeet olisi keksitty aiemmin, olisin ostanut sellaiset jo kauan sitten.

Kotikonttorilla pyrin mahdollisuuksien mukaan häiriöttömyyteen. Kun haluan keskittyä, laitan tietokoneesta ja kännykästä ilmoitukset pois. Kun en näe ilmoituksia kaverien kommenteista Facebook-päivityksiini tai uusien sähköpostien plimpotusta, en niin herkästi hairahdu niitä katsomaankaan kesken tekemisen.

Moni työkalu, siis tekstinkäsittelyohjelma tai selainpohjainen työkalu, tarjoaa ns. focus moden tai häiriöttömän keskittymistilan, jolloin ruudulla ei näy mitään muita välilehtiä tai muutakaan häiritsevää. Myös puhelimista löytyy tällaisia toimintoja, joita lämpimästi suosittelen.

Myös ne vastamelukuulokkeet saattavat toimia kotonakin hyvin, tai ihan remonttia varten hankitut kuulosuojaimet. Testaa. Youtubesta voit laittaa taustalle soimaan haluamasi sävyistä kohinaa (vasta viime viikolla opin ruskean, vaaleanpunaisen ja valkoisen kohinan erot) tai keskittymistä edistävää musiikkia, se voi auttaa asiassa.

Kun pääsen työn flowhun, en muista käydä lukemassa koronatilastoja tai iltapäivälehtiä. Se onnistuu toisinaan vähän liiankin hyvin kotona, jos ketään muuta ei ole häiritsemässä.

Etätyön vinkki 4/10: Lapset ja etätyö kotona – olisipa tämä oikeasti ratkaiseva vinkki

No niin, jos minulla olisi sinulle tarjota viisasten kivi lasten ja etätöiden yhdistämiseen, tarjoilisin sen sinulle oitis.

Omat lapseni ovat jo teinejä ja sitäkin isompia, mutta aika ei ole kullannut muistoja. Vaikka yritin heidän pieniä ollessaan puhua palavereja rauhassa, olin välillä helisemässä.

Muistan osallistuneeni puhelinpalaveriin pääosin mutella (=mikrofoni kiinni), sillä sylissä oli hysteerisesti nyyhkyttävä tytär. Lapsella oli kyllä toinen vastuullinen aikuinen hoitamassa iltapalaverini aikana, mutta lapsi päätti, että äiti suljetun oven takana on ylitsepääsemätön asia, johon toinen aikuinen ei auta. Hysteerinen huuto oven takaa piti saada katkeamaan ja palaveri sujui sitten hiljaa nyyhkivän 3-vuotiaan seurassa. 

(Sivuvinkki: Jos osallistut isoon etäpalaveriin tai ryhmäpuheluun, pysy mutella eli pidä mikrofonisi kiinni aina kun et ole itse puhumassa. Pienet äänet kertautuvat kovasti ja linjalle tulee paljon ylimääräistä kohinaa, naputtelua, huokailua ja ovikellon pimpotusta sun muuta. Ja muista poistaa mute, kun alat puhua ja palata jälleen mutelle. Varmasti meistä etätyö- ja palaverikonkareista kaikilla on kokemuksia, kun joku ei muistakaan sulkea mikrofonia. Olen kuullut, kun lapsia on paimennettu monenlaisin termein, vessoja vedetty (!!) ja kotieläimet ovat myös osallistuneet keskusteluihin.)

Esikoiseni leikki aina rauhallisesti vieressä hiljaa legoilla, kun puhuin puhelimessa, mutta joskus häneenkin iski pieni kiusanhenki. Tiedätkö, että kahta pientä lego-palikkaa yhteen lyömällä saa aikaan todella kovaa ääntä.

Niin, tein töitä paljon kotona ja palavereja oli myös iltaisin. Siksi lapset olivat väistämättä kotona kanssani.

Lapsi sairaana

Jos lapsi on sairas, hänen hoitamisensa on päätehtäväsi. Näin se on ja näin sen pitää olla, mutta sitten tulee se mutta. Täydellisessä maailmassa vanhemmat voisivat keskittyä hoitamaan sairaita lapsiaan ja jättäisivät työnteon siksi aikaa.

Jos 11-vuotias on influenssassa, vanhemmalla ei ole oikeutta hoitaa lasta kotona palkallisesti. Ja sitten ehkä jäädään etätöihin. Tai vanhemmat vuorottelevat sairaan lapsen kanssa ja yrittävät jotenkuten selvitä tärkeän projektin deadlinesta.

Lapsi on kuitenkin tärkein ja onneksi se yleensä aina ymmärretään. Meillä itsellämme on kuitenkin suuri velvollisuudentunto ja halu hoitaa hommat, “kun kerran ollaan vain kotona”. Onneksi aika harva esimies edellyttää työn tekoa sairaan, pienen lapsen hoitoaikana. Tai sellaiset esimiehet ovat toivottavasti kuolemassa sukupuuttoon. Valitettavasti sellaisiinkin on tullut törmättyä.

Terveet lapset ja työnteko kotona

Mutta jos olet karanteenissa terveenä terveiden lasten kanssa tai lapsilla on koulusta lomaa. Tai jostain muusta syystä yrität tehdä töitä lasten kanssa, olet eri asemassa kuin yksin töitä kotona tekevä.

Lapsilla on lyömätön vaisto huomata, kun yrität tehdä jotain tärkeää tai sinulla on kiire. Valitettavasti parhaat löytämäni konstit aikoinaan olivat Muumi-videot ja nykyisin varmaankin iPad ja videot tai pelit. Pika-avuksi niistä on, mutta jos teet töitä jatkuvasti lasten keskellä, on se kestämätön yhtälö, ja sen voi päätellä ihan maalaisjärjellä eikä sen sanomiseen tarvita sen kummempaa lapsipsykologian ammattilaista.

Jos etätyöskentelysi on tilapäistä tai teet sitä lasten keskellä vain poikkeustilanteessa, voit mielestäni hyödyntää vähän mitä vain fiksua konstia. Viittaan tuohon vinkkiini 2 eli vapauteen ja vastuuseen. Jos työsi antaa myöden suunnitella työpäivää lasten ehdoilla, panosta hiljaisuutta tai pohtimista vaativat osiot lasten päiväunien aikaan, ulkoilun (jos saatte mennä ulos) jälkeiseen rauhalliseen hetkeen tai lasten nukkumaanmenon jälkeen.

Lapsi ei ymmärrä, että kotona töitä tekevä vanhempi ei ole nyt viikonloppua viettämässä tai että nyt ei ole loma, koska kaikki ulkoisesti vaikuttaa hänestä siltä. Asian selittäminen lapsen ikätason mukaisesti saattaa auttaa, mutta ei välttämättä.

Kyllä 13-vuotias ja 16-vuotiaskin tarvitsevat pienen muistutuksen, että äiti tekee nyt töitä, älkää juoksuttako. Työhuone, jossa on ovi, on ihana luksus. Kollegani Hanna korosti sitä, että kotona työskentelyssäkin olisi tärkeää erottaa työ ja koti mahdollisuuksien mukaan. Olen samaa mieltä. Ja sitten taas pujahdan työhuoneeseeni iltauutisten jälkeen lähettämään vielä yhden sähköpostin.

Myöskään kissat eivät ymmärrä sulkeutumisen tarvettani ja niistä muuten lähtee kova ääni, kun ne maukuvat oven takana suurta hylätyksi tulemisen tuskaansa.

Lisävinkit lukijoilta

Eveliina kertoo:

’Meillä myös otettu käyttöön selkeä käsimerkki (ei se kansainvälinen), kun ei saa puhua äidin ollessa koneella.”

Kun aikuisia on kotona useita

Jos vanhempia tai muita vastuullisia aikuisia on kotona useampi, on syytä sopia vuoroista. Kollegani Ilanan vinkki on todella hyvä ja yksinkertainen:

 “Jos perheessä on useampia aikuisia etätöissä, voivat he vaihdella vaikka parin tunnin välein sitä, joka on ”go to” -vanhempi eli se, jota pyydetään katsomaan legorakennelmia ja tarkistamaan läksyjä. Toinen menee makkariin ja vetää oven kiinni, jos sellainen on. Kylppärikin käy :D”

Tuolla aiemmin mainitsemani esimerkki sylissä nyyhkyttävästä tyttärestä kertoo myös lasten pohjattomasta epäloogisuudesta ja siitä, että he vaistoavat asiat juuri hankalimmalla hetkellä. Toiseen huoneeseen sulkeutuneesta vanhemmasta tulee helposti juuri se ainoa, joka voi ratkaista lego-ongelman. Kerro siis ipanalle, että isä / äiti tulee ihan pian ja selitä tarvittava aika lapsentasoisesti. Pidä myös lupauksesi.

Ja kun palaat työhuoneen uumenista, ole läsnä 100%:isesti. Usein lapsi tankkaa läheisyyttä jonkin aikaa ja palaa sitten omiin puuhiinsa. 

Lapsena mökillä ollessamme äiti sulkeutui lukemaan tenttiin pariksi tunniksi piharakennukseen. Meille tuli siskoni kanssa järjettömän kova tarve löytää äiti, koska hän ei ollut saatavilla. (Loogista.) Isä kertoi meille, että äiti kiipesi puuhun ja huvitimme sitten muita jonkin aikaa etsimällä äitiä kaikista lähiseudun puista. Varmaankin niin kovaäänisesti, että äiti tuskin sai kaipaamaansa rauhaa.

Opetus? Et pysty lapsia huijaamaan, mutta saatat saada pienen hetken rauhaa. Älä tee katoamisestasi suurta numeroa, niin siitä ei ehkä tule sitä. Jos yrität jatkuvasti tehdä töitä lasten keskellä, eikä se onnistu, etätyöt eivät ehkä ole sinua varten. Odota, kunnes lapset kasvavat isommiksi.

Tai ehkä etätöiden tekeminen on juuri se oikea juttu sinulle ja lapsillesi. Saatatte keksiä mahtavat konstit yhteiseen hyvinvointiin. Siinä tapauksessa onnittelen sinua lämpimästi, sillä olet ehdottomasti hyvinvoinnin äärellä!

Etätyön vinkki 5a/10: Tekniikka kuntoon – netti ja sen nopeus

“Kuka siellä netissä on?” kaikuu monessa kodissa, kun netti tökkii. Ja kun kansakunta suuntaa koteihin töihin, sehän tökkii. Päivisin tilanne on ollut hyvä kansoitetumpienkin verkkojen äärellä etenkin kaupunkien keskustojen ulkopuolella, mutta todennäköisesti näin koronakeväänä tulemme kokemaan bitin liikkumisen jähmeyttä.

Jos teet töitä etäpalaverien välityksellä, pohtikaa, onko kuvan näkyminen välttämätöntä. Liikkuvan kuvan välittäminen nimittäin vie kaistaa aika lailla. Jos jaatte ruutukuvaa, kaikkien ei ole välttämätöntä tehdä sitä samanaikaisesti. Häiriötön ääni on tärkein. Jos tarkoitus on, että kaikki katsovat samaa Powerpointia, sen voi lähettää sähköpostilla etukäteen, jos kuvan lähettäminen tökkii.

Verkkoluentoja pitävänä yrittäjänä olen saanut perehtyä tietoliikenteeseen entistäkin syvällisemmin ja olen neuvonut kollegoja paljon. “Sadan megan netti” voi tarkoittaa sitä, että data latautuu optimiolosuhteissa sinulle 100 megatavun sekuntitahdilla. Pääosin se ei lupauksista huolimatta niin tee.

Ruuhkainen netti

Poikani asuu Turun keskustassa kerrostalossa, jossa on taloyhtiönetti. Hänellä on tällainen “sadan megan netti” ja hyvänä päivän nopeus on 3 megaa. Kun tarkastelin modeemin asetuksia ja kanavia, saatoin huomata, että modeemi löysi kymmeniä ja jälleen kymmeniä määriteltyjä Wifi-verkkoja, mikä tarkoittaa sitä, että ruuhkaa riittää. Hänen kotiinsa asennettu langaton verkko joutuu jakamaan kaistaa todella monen muun kanssa. Ja kun jokainen nykyisin liikuttaa kuvaa, on ymmärrettävää, että netti on jähmeä. Menemättä sen kummemmin yksityiskohtiin mainitsen, että jos ymmärrät näistä asioista jotain, tarkista, että oma yhteytesi ei ole ihan ruukaisimmalla kanavalla.

Download ja upload

Jos vaikka data latautuukin (download) nopeasti, voi etäpalavereissa tulla ongelmaksi upload eli vauhti, jolla data lähtee sinulta maailmalle. Sitä nimittäin tapahtuu silloin, kun sinä jaat ruutuasi tai kamerasi kuvaa. Download-nopeudella ei ole tällöin vaikutusta asiaan, silloin puhutaan uploadista eli datan tuuppauksesta eteenpäin sinun koneeltasi.

Tämä upload-lukema on se, jota ei välttämättä kerrota ihan päällimmäiseksi, kun hankit nettiyhteyttä. Olen törmännyt jopa ns. 100/10-nettiyhteyksiin, joissa data tulee taloon maksimissaan erinomaisella 100 megalla, mutta lähtee vain maksimissaan 10 megan nopeudella. Eihän se vaivaa ollenkaan, jos tapaat katsella vain televisiota, mutta kun yrität ladata vaikkapa isoa kuvakansiota pilvipalveluun, lähettää isoa liitetiedostoa tai osallistua etäpalaveriin kameran kuvalla, saattaa se hidas upload olla oikeasti iso ongelma.

Joten jos nettiyhteytesi tökkii tai ylipäätään haluat tietää, että miten oman operaattorisi palvelulupaus toimii, testaa nopeus maksutta vaikka tällä palvelulla nimeltä Speed of me. Muista siis, että download on se sinulle päin tulevan datan nopeus ja upload sinulta lähtevän.

Kuvan esimerkissä näkyy realistinen tilanne sunnuntai-iltapäivänä 100/100-nopeuden yhteydellä, kun kotona on useampi teini jakamassa yhteyttä. Meillä on yleensä todella hyvä ja vakaa yhteys, mutta välillä sekin vähän seilaa.

Mutta mikä ratkaisuksi, jos netti tökkii?

Tarkista, mitä operaattori lupaa ja mitä saat. Jos olet mitoittanut nettiliittymäsi alakanttiin, kasvata sen nopeutta ainakin kotityöajaksi. Yleensä nopeuden tuplaaminen ei nosta kustannuksia ollenkaan samassa suhteessa. Huippunopeita 5G-yhteyksiä ei ole tarjolla vielä kuin vasta isojen kaupunkien keskustoissa. 

Minulla on vaikeuksia tehdä töitä tehokkaasti mökillä, sillä sekä Jämsässä että Yläneellä 150-megaisella liittymällä varustettu mobiilimodeemini eli mokkulani selviää yleensä hyvänä päivänä n. 5-prosenttisesti lupauksista. Operaattorin edustaja pyysi minua soittamaan heidän vikapalveluunsa, kun seuraavan kerran olen mökillä, jotta voidaan testata, missä vika on. Saattaa siis olla, että yhteys saadaankin nopeammaksi ja kyseessä voi olla ihan oikea vika. Tarkista siis operaattoriltasi, jos yhteydet ovat kovin tahmeat joka suuntaan.

Etätyön vinkki 5b/10 – Muut laitteet kuntoon

Kirjoitan hetkisen kuluttua vielä lisää ergonomiasta, mutta jos aiot tehdä töitä kotona enemmän kuin päivän, panosta vähän muuhunkin kuin läppäriin sohvan nurkassa. Kapea näppäilyasento on ihan jees poikkeustilanteissa, mutta ellet pysty jatkuvasti venyttelemään ja jumppaamaan, on hartiat korvissa naputtelulla vaikutusta helposti niska-hartiaseutuusi.

Jos sinulla on erillinen näppäimistö, siis sellainen leveä, jossa saat kädet kirjoitusasentoon luontevammin, nyt olisi hyvä käyttää sellaista kotonakin. Jos et töistä voi sellaista hakea, tutki olisiko perheen nuoriso hylännyt viime vuoden mallia. Meillä on ylimääräisiä näppiksiä kaapeissa, etenkin niitä tavallisia, koska niistä puuttuu mekaanisuus ja RGB-ledit. Huokaus.

Hiiri saattaa tehdä työskentelystäsi pidemmän päälle helpompaa, vaikka pelkällä läppärillä tietysti pärjää hyvin. Trackpad ja tappihiiri ovat mainioita, mutta muutaman päivän jälkeen saatat sen jo tuntea käsissäsi.

Isompi, erillinen näyttö ja sen optimaalinen korkeus menevät jo melkein luksusosastolle, mutta jos teet töitä säännöllisesti kotona, osaat kunnon näyttöä arvostaa.

Jos sinulla on printteri ja sellaista tarvitset ja käytät, sijoita sen jonnekin kauas työpisteeltäsi. Saat vähän liikuntaa, kun kävelet edes printterille päivän aikana. Niin, edellytys on, että printterin saa asennettua langattomaan verkkoon. Minulla printteri on eri kerroksessa, nurkassa, jossa se ei ole kenellekään vaivaksi.

Kuulokkeet ovat aika elintärkeät, kun puhut palavereja. Ne ovat paljon paremmat kuin jos käyttäisit läppärin mikrofonia ja kaiutinta. Pystyt salamannopeasti laittamaan muten (sen mykistyksen) päälle ja etenkin lasten kanssa töitä tehdessäsi mute-napin sijainti on hyvin äkkiä lihasmuistissa. Kännykän nappikuulokkeet toimivat yleensä ihan yhtä hyvin kuin muutkin.

Jos taas teet  itseksesi videoita, erillinen mikrofoni on äänenlaadun kannalta tärkeä.

Etätyön vinkki 6/10: Ergonomia

Tätä jo sivusinkin. Näin keski-ikäisenä ja pitkäaikaisena kotityöläisenä voin kertoa todellakin kokemuksen syvällä rintaäänellä, että ergonomialla on iso merkitys. Lisäksi teloin käteni vuonna 2013 ja sen jälkeen ei naputtelu olekaan enää sujunut kivutta. Siksi tauotan työtäni ja varmistan ergonomian ihan joka kerta, kun istuudun koneen äärelle.

Olisi kiva istua sohvannurkassa läppäri sylissä ja tehdä töitä, ihana ajatuskin. Tee niin kuitenkin vain ihan poikkeustilanteissa tai jos vaikka seuraat jotain kurssivideota tai osallistut palaveriin, jossa ei tarvitse naputella. Usko pois, viikko läppärin kanssa sohvalla ei sovi keski-ikäiselle eikä nuoremmallekaan.

Pöydän ääressä työnteko kuormittaa vähemmän mutta muista silloinkin varmistaa, että tuoli ja pöytä ovat oikean korkuiset. Käsivaivaisena olen tavallistakin tarkempi siitä, että naputtelukorkeus on sentilleen oikea. Neukkaripöytä ja tuoli, jonka korkeutta ei voi säätää, ovat konttoriarjessakin hankalia.

Tärkeä tauotus

Pidä pieniä taukoja, niin kuin luontevasti työpaikallakin pitäisit matkalla palaverista toiseen. Hae kahvia, venyttele, piipahda pihalla, jos voit. Nouda posti postilaatikosta. Seuraa askeleittesi määrää, jos sinulla on sihen sopiva ranneke tai muu vempele. Useimmat aktiivisuusrannekkeet naputtavat sinulle, jos et ole tunnin sisällä ollut riittävän aktiivinen. Se onkin vallan mainiota: nouse ainakin kerran tunnissa jaloittelemaan, hae lasi vettä tai käy katsomassa ulos ikkunasta.

Olen  käsivaivaisena joutunut näkemään vaivaa paljon sen eteen, että kipeä käsi olisi varmasti optimaalisessa asennossa. Jo viisi minuuttia väärässä asennossa rankaisee ja saan heittää hyvästit työnteolle sinä päivänä. On ollut siis pakko oppia sekä tauottamaan töitä, hyvään ergonomiaan ja kuuntelemaan oloani.

Paikkariippumattomuus ihan oikeasti

Vaikka miten ihanalta näyttäisi Instagramissa esitellä vapaan yrittäjän kahvilatyöskentelyä, sellainen olisi kohdallani pelkkää illuusiota. (Käyn tosin kahvilla ja otan siitä kuviakin…)  En oikeasti tunne ketään, joka säännöllisesti tekisi edes kovin monen tunnin työrupeamaa kahvilan pöydän ääressä istuen tai hiekkarannalla palmun alla. 

On ihana ajatus, että työnteon paikan voi itse valita, mutta käytännössä harva sitä voi niin toteuttaa. Vähintäänkin tökkii netti tai keskittyminen.

Etätyön vinkki 7/10: Sosiaalisia suhteita voi vaalia etätyössäkin

Käytäväpalaverit ja kahvitunnit jäävät etätyössä väliin, mutta niin ei ole pakko! Vaikka sinulla ei olisikaan etäpalavereja työhön liittyen, sopikaa kollegoiden kanssa virtuaalikaffepaussista. Ottakaa ryhmäpuhelu (onnistuu kätevästi vaikka iPhonella ja naamatusten Facetimella), jutelkaa Skypellä tai Zoomilla tai millä vaan. Viime viikolla pidin lounaspalaverin puoliksi työasioissa poikani kummitädin kanssa. Hän on graafinen suunnittelija, joka tekee töitä kotoa Helsingissä ja juttelimme mm. verkkokurssien tekemisestä. Mukavahan siinä oli kahvitella samalla. 

Jos et halua jutella nettiyhteydellä tai puhelimessa, perustakaa vaikka Facebook-ryhmä, jossa voitte keskenänne kirjoitella päivän kuulumisista. Vaikka niitä taukoja pitäessä. Lämpimästi suosittelen. Olen saanut ilon ja kunnian kuulua jo parin vuoden ajan tällaiseen pieneen ryhmään muutaman yrittäjäkollegan kesken ja se on ollut todella iso henkireikä yksinyrittäjälle! Maantieteellinen etäisyyskään ei ole este tällöin.

Etätyön vinkki 8/10: Etänä voi myös opiskella

Olen pitänyt digimarkkinointiin liittyviä räätälöityjä digimarkkinoinnin verkkokoulutuksia yrityksille ja yhteisöille yhä enemmän viimeisen kolmen vuoden aikana. Kyllä, edelleen toivotaan myös lähikoulutusta, mutta yhä useampi ilahtuu, kun kerron, että voin tarjota etäkoulutuksen jopa 200 samanaikaiselle osallistujalle. Viime syksynä koulutin pohjalaisia yrittäjiä useaan otteeseen ja vain harva liikahti omalta sijaltaan koulutuksen takia. Minä istuin Turussa kameran ja ruudun ääressä. Kysymyksiä kysyttiin ja minä vastailin. Ja tallenteen toimitin vielä jälkeenpäin käyttöön. Ilmastokin kiittää sellaisesta!

Korona on muuttamassa kevääksi 2020 sovittuja ryhmäkoulutuksiani ja koulutuksen tilaajat ovat iloisena muistaneet tarjoukseni etäkoulutuksesta. Eihän se aivan sama ole kuin että istuisimme samassa luokassa juttelemassa, mutta jos vaihtoehtona on perua koulutus, niin yhteinen sessio ruudun äärellä ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. 

On totta, että isolle porukalle etäkoulutus menee enempi luennoimiseksi ja interaktiivisuus on vain chattiin vastailun tasolla. Mutta pienempi tiimi voi jakaa omiakin ruutujaan ja kameran kuvaa. Mutta eihän luentosalissakaan 200 hengen luento ole kovin interaktiivinen. Tai ei ollut ainakaan minun opiskeluaikanani…

Etätyön vinkki 9/10: Nauti!

Kyllä, etätyöskentelystä saa myös nauttia. Vaikka joutuisitkin tekemään etätöitä muusta kuin omasta halustasi, tee siitä kuitenkin kivaa olosuhteet huomioon ottaen.

Juo kahvia kivoimmasta kupista. Tee kahvitauosta vaikka jollain lailla erityinen: istu parvekkeella tai pihalla jos vain voit. Kuuntele lintujen laulua, musiikkia tai laula itse. 

Nappaa vaikka kuohuviinilasi vesilasiksesi työpöydän ääreen. Sytytä kynttilöitä. Osta kukkia.

Ei-tautiseen aikaan voit käydä kahvilla kahvilassa, lounaalla kollegojen kanssa tai yksin. Työpäivän voit aloittaa joogaamalla tai jumppaamalla. Kotona ei ole väliä, ovatko hiukset vielä märät, kun siirry excelin äärelle.

Etätyön vinkki 10/10: Tässä vielä lista asioista, joilla minä pärjään

HUOM! Tähdellä (*) merkityt linkit ovat ns. kaupallisia yhteistyölinkkejä. Se tarkoittaa, että jos päätät hankkia kyseisen työkalun tai kurssin, saatan saada siitä muutaman roposen. Sinä saat mahdollisesti jonkin alennuksen tai et ainakaan maksa mitään ylimääräistä. Jos minä suosittelen jotain, tarkoittaa se, että olen itse käyttänyt kyseistä tuotetta tai palvelua aktiivisesti ja voin lämpimästi sitä suositella. 

Kun hankin tietokoneen, ostan sen aina mahdollisimman kattavilla ominaisuuksilla. En pihistele muistin määrässä tai levytilassa. En halua tilannetta, jossa en voikaan helposti muokata videota tai pitää verkkokoulutusta, koska halusin säästää satasen. 

Ostan yleensä aina tarjolla olevan parhaan vempaimen omaan tarkoitukseeni. Se ei tarkoita kalleinta, mutta välillä kyllä. Webbikameran ostin vuonna 2017 ja Logitech C920 on edelleen suosituslistojen kärjessä. Macbook Pro on palvellut jo kohta kolme vuotta ja edelleen pärjään sillä hyvin. Apple Watchilla voin vaikka vastata puheluihin ja keskustella ranteeni kanssa (Lapseni ovat tosin kieltäneet minua tekemästä niin julkisesti. Rajansa kuulemma kaikella.)

Kaikki laitteeni ovat Applen, koska niiden saumaton yhteensopiminen miellyttää minua. Jos puhelimella löydän jotain kivaa, kopioin linkin puhelimen työpöydälle ja saan sekunnissa sen liitettyä vaikka tietokoneen selaimen osoiteriville. Tämä saumattomuus miellyttää ja nopeuttaa. Ihan samat asiat onnistuvat varmasti muillakin laitteilla.

Minulla on kotona työhuone, jossa on kunnon työpöytä, säädettävä tuoli, erillinen näppäimistö ja iso näyttö. Läppärin voin toki siirtää minne vain, mutta sillä on työpöydällä oma paikkansa ja liitän sen kätevästi näppikseen ja näyttöön.

Kuvaamisen tausta

Koska koulutan paljon videon äärellä ja työhuoneeni toimii usein lasten ylijäämätavaroiden (“äiti, en tarvii tätä (isoa ja hankalaa) tavaraa enää, vein sen sun työhuoneeseen”) varastona, on tärkeää, että videolla taustani on neutraali. Työhuoneeni ei ole design-kotini ilmentymä vaan tosiaan työhuone mappeineen, fläppeineen ja post it -lapuilla kuorrutettuine tasoineen.

Minulla onkin kätevä kuvaustausta, jonka saan parilla kädenliikkeellä taustakseni, kun haluan höpöttää kurssilaisille. Toistaiseksi olen käyttänyt vain valkoista taustaa, mutta musta, vihreä ja sininenkin löytyvät. Tämä on pelastus, sillä en voisi aina istua tyylikkässä (heh) olohuoneessani puhumassa. Lisäksi pieni työhuoneeni ei kaiu, joten sekin on hyvä videoiden kannalta. Kun en tuota taustaa käytä, sen saa taitettua kätevästi pieneen tilaan tai siirrettyä nojaamaan seinää vasten. Kuvaustaustat hankin vuosia sitten Amazonilta, mutta Verkkkokauppa.com myy ihan samalaisia. Simppelin ja vähän tilaa vievän tangon niiden ripustamiseen löysin myös Verkkokauppa.comista.

Ruudun tallentaminen

Jos teen opetusvideoita, jossa näytän, miten jokin ohjelma toimiii ruudullani, käytän vain 15 dollaria maksavaa Screencast-o-matic -ohjelmaa, joka on todella helppokäyttöinen. *Tällä linkillä saat ekasta jo valmiiksi edullisesta vuodesta -20% alennuksen. 

Palvelu etäkoulutuksiin 

Verkkokoulutuksia pidän melko järeällä palvelulla eli käytän *BigMarkeria. Se on hintava, mutta erittäin laadukas. Sen paras puoli on siinä, että koulutuksiin osallistuvien ei tarvitse ladata ja asentaa yhtään mitään omalle koneelleen toisin kuin todella monen muun vastaavan työkalun (esim. Zoom) kohdalla. 

BigMarker vaatii kouluttajalta hyvää verkkoyhteyttä, mutta vastineeksi se tarjoaa aikamoisen pakin ominaisuuksia. Oma versioni on räätälöity max. 200 opiskelijalle. Olen käyttänyt BigMarkeria jo kohta kahden vuoden ajan, ja opiskelijoilta ja asiakkailta on tullut hyvää palautetta. BigMarkerin palveluun kuuluu myös Oppilan oma virtuaalinen kokoushuone, jossa on helppo tavata pienelläkin porukalla ihan ex tempore, jakaa kuvaa, ruutua, ääntä ja vaikka tallentaakin palaveri talteen.

Jos menet kuitenkin jumiin

Jos kaipaat kotiin helppoja ja tehokkaita venytyksiä tai asiantuntijan neuvoja oikeaan ryhtiin, nappaa * kollegani Marian maksuton e-kirja Niska ja hartiaseutu vapaaksi – 7 syvävenytystä. Marialta löytyy myös todella tehokas syvävenyttelyohjelma, josta hyötyvät nimenomaan työpödän ääressä nököttävät. Siihen voit sitten tutustua itse, nappaa nyt kuitenkin tuo kirja itsellesi maksutta. 

Paikka kaikelle – nimenomaan kotona

Ja kun siellä kotona vietät aikaa, voin lämpimästi suositella tutustumaan digiyrittäjäkollegani, tietokirjailija Ilanan Paikka kaikelle -blogiin ja vaikkapa tähän koronakotoiluaiheiseen kirjoitukseen. Ilanan kirjan Paikka kaikelle luin heti sen ilmestyttyä ja suosittelen sitäkin lämpimästi. 

Jos haluat rakentaa oman verkkokurssin

Olen kirjoittanut artikkelin siitä, mitä oman verkkokurssin rakentamiseen tarvitaan. Voit lukea sen täältä ja tilata halutessasi oppaan, jossa vertailen useaa edullista verkkokurssialustaa. 

Loppusanat

Aika mainiota, että jaksoit lukea tänne asti. Kiitos! Taidat olla aika motivoitunut siihen, että onnistut etätöissä. Se on hienoa! Olisin muuten tosi iloinen, jos jakaisit tämän jutun vaikka kollegalle, joka pohtii samoja asioita. <3

PS: Tämän artikkelin pääkuva (tuolla puoli metriä ylöspäin) ei ole minun pöydältäni, mutta se voisi olla minun pöytäni.  Kuva on kuvapankki Unsplashista ja valitsin sen kuvaksi, koska se ei ollut sliipattu kotitoimistokuva. Pääosin hakusanalla ”home office” löysin kuvia valkoisista työpöydistä, joilla on vain harkittu Applen tietokone aseteltuna hyvin epäergonomisesti. Sen lisäksi kuvassa on yleensä mehikasvi ja kupillinen kahvia, tyylikkäät silmälasit ja ehkä jokin muu harkittu elementti.

Tässä yllä on autenttinen kuva minun pöydältäni. Kissa on saalistanut hiiren, rutannut ison hiirimaton puoliksi alas pöydältä. Näppäimistö on myös valloitettu. Myös kissat osaavat kertoa, kun kaipaavat huomiota. Työn iloa!